tiistai 15. heinäkuuta 2008

Kattilanmetsästystä Kettle hunting

Olin eilen aivan varma, että vanhan ja edullisen kattilan ostaminen on helppo homma; kävele kirpparille, valitsen mieleisen, maksat sen ja tulen kotiin. No kyllä sinne kirpparille vielä helposti pääsi, mutta kattiloita oli tarjolla melko vähän ja hinnat olivat tähtitieteellisiä. Minusta emalikattiloissa ei ollut mitään ihmeellistä, tuollaisia meillä oli kotona ja mummolassa kun olin pieni. Pieni googlen käyttö kuitenkin paljasti, että kyseiset kattilat ovat nykyisin suosittuja keräilykohteita. Taidan laittaa äidin kattilat myyntiin ja ostaa saamillani rahoilla ison uuden kattilan Stockmannilta.


Yesterday I was sure that finding an old and cheap kettle is easy; you just go to the flea market, pick a kettle, pay it and come home. Going to the flea market was easy, but there was only few kettles for sale and prices were high. I had seen same kettles at my home and at my grandparents so I assumed that they are just old kettles with high price. When I came home (without a kettle) I used google and found out that nowadays these kettles are quite popular collectables. Should I sell all my mother's kettles and buy a new kettle for dyeing with money I got?


Kyse on tietenkin näistä kattiloista ja kahvipannuista, muistan kuinka niitä käytiin ostamassa kesäisin Wärtsilän tehtaanmyymälästä. Mummolan naapuri oli töissä tehtaalla ja sai sieltä alennusta.

I mean these kettles and coffee pots, when I was a child we visited in factory outlet in summertime because one neighbour of my grandparents worked in the factory and got discount.


Omaa kaappiani koristaa tällainen kulho.

I have this bowl too.

Ja sitten yksi hauska muisto tällaiseen kattilaan liittyen, olin pienenä tyttönä (pari-kolmevuotiaana) mummolassa yökylässä ja minulle tuli yöllä pissahätä. En löytänyt yöllä unenpöpperössä pottaani, mutta onneksi neuvokkaana tyttönä löysin kattilan keittiön alakaapista. Aamulla mummo sitten ihmetteli keskellä keittiön lattiaa olevaa kattilaa, jossa oli keltaista nestettä.

I have one funny story about this kind of kettle. I was at my grandparents for few days and nights at age of two or three. In the middle of the night I woke up for peeing. I couldn't find my potty but somehow I found a kettle from cupboard. In the morning grandmother surprised when she found a kettle in middle of the kitchen floor with some liquid in it.



4 kommenttia:

Pami kirjoitti...

Nuo vanhat emalikattilat ovat aivan ihania ja minullakin on muistoja noista. Jotain saattais löytyä vielä tämänkin talon aitoista, mutta en minä silti halua niitä kerätä! Ainakaan siihen hintaan, mitä olen kirppareilla nähnyt niistä pyydettävän... :-)

Markka kirjoitti...

Kattiloiden löytäminen oli tosi vaikeaa! Ne EI ole halpoja kirppiksellä. Itälähetyksen kirppikseltä sain tosiaan omani kun ostin rukin.

Villasukka kirjoitti...

Saman olen huomannut - täälläpäin kirppiksillä ei ole isoja kattiloita ja jos on, ovat kalliita. Itse perin sen ihanan "vihanneskattilan" ja ennestään on sellainen punainen emalikattila, jonka olen pyhittänyt värjäämiselle. On myös iso valkoinen (tosi korkea, hankala värjäämisessä) ja ikivanha emalinen mehumaija, jota ajattelin myös värjäämiseen.

Anonyymi kirjoitti...

En tiedä etelän tilanteesta, mutta itse olen pannut merkille, että Oulussa kierrätyskeskuksesta löytyy ihan mukavasti astioita. En muista, että olisi muilla kirppiksillä niinkään silmiini sattunut kattiloita, patoja ja pannuja. Ei ne tosin taida olla tuollaisia ihania emalikattiloita, mutta varmasti värjäämiseen sopivia.

 
design by suckmylolly.com